15. lokakuuta 2013

WISH YOU WERE HERE!


Tänään tein pienimuotoisen iltalenkin myöhäisessä Tampereen keskustassa. Oon löytäny sellaisen mukavan paikan missä saa hiukan avata mieltä ja pohtia ajatuksia rauhassa. Pimeässä illassa istuen lähellä vettä ja silmissä vaan tuhansia valoja kaupungista kohti. Liikennettä ei juuri lainkaan ja korvissa soi hyvät elokuvien soundtrackit. Mulla tuli tänään taas astetta suurempi ikävä. Tää on se yksi suurimmista tunteista joita kokee päivittäin. Muistan kun vielä vakavissani pohdin Imatralla ennen muuttamista tänne, että tulenkohan pärjäämään tämän ikävän kanssa. Todentosiaan tää on yhtä rankkaa kuin osasinkaan kuvitella. 



Imatralla todella pitkään asunneena kerkesi tutustumaan vaikka kuinka moneen uskomattoman hienoon persoonaan. Hyvin monien kanssa sai solmittua upean ystävyyden ja siitä oon todella iloinen. Muistoja on kertynyt paljon vuosien varrella, ollaan tuettu toisia, naurettu, tehty kaikenlaista, reissattu, nähty maailmaa ja ennenkaikkea pidetty kiinni toisistamme. Vaikka Imatrasta en koskaan niin välittänytkään, niin sieltä löytyy kyllä suurimmat aarteet. Ne aarteet on kuitenkin joka päivä mun mukana. En tietenkään ole hylännyt taikka jättänyt ketään.


Lopulta kuitenkin kaikki myö lähdetään kulkemaan niitä meidän omia polkuja. Voi olla että ne alkaa pikkuisen raottamaan ja sulkemaan näitä yhteyksiä toisiimme. Mä ainakin yritän olla hyvin paljon yhteyksissä moniin ihmisiin, mutta välillä se tuntuu todella hankalalta. Samat sävelet ei välttämättä enää toimikkaan ja lopulta tajuaa kaiken jääneen taakse. En kuitenkaan koskaan sulje ajatusta siitä, että vielä on edessä upeita hetkiä ja kokemuksia välimatkasta riippuen. 



Ja nyt jos ei juuri sinun naamaasi tässä postauksessa näkynyt tai sua mainittu, niin tää on ihan kaikille tarkoitettu. Pieni herkistely on välillä ihan hyvä ja kyllä mä tunnen ylpeyttä kertoa tällaisista kultakimpaleista joita mulla on. Muistakaa niitä teidän ympärillä olevia läheisiä ja rakastakaa toisianne sellaisina kun jokainen on tänne syntynykki. Arvostetaan toisia ja rakennetaan hienoja muistoja meidän elämäntielle. 

Tällaisen pienen purkauksen jälkeen on kivempi ottaa vastaan uusi viikko, vaikka mulla se on alkanut hieman synkemmissä merkeissä. Seuraavassa postauksessa esitellään hiukan viimepäivien ostoksia. Siispä näihin tunnelmiin!

MOI! 

2 kommenttia:

Kirjoita tähän!